Rakennukset


Raatihuone. Tämän päivän rakennus on järjestyksessä neljäs. Ensimmäinen otettiin käyttöön 1650-luvun lopussa, joka paloi Ison Vihan aikana 4.3.1714. Toinen versio oli edellisen kaltainen ja rakennettiin samalle perustalle todennäköisesti vuoden 1731 jälkeen. Kolmannen version rakentaminen alkoi vuonna 1787 joka erosi edellisestä kookkaampana. Kolmas raatihuone paloi Pietarsaaren suurpalossa 1835. Neljäs raatihuone sai nykyisen ulkomuotonsa vuonna 1890.


Kaupungin talo. Rakennus tunnetaan ehkä paremmin Strengbergin tehdasrakennuksena. Rakennus on vuodelta 1897. Tiloissa toimi aikoinaan Suomen vanhin tupakkatehdas mutta toiminta on lopetettu. Syyskuun viimeinen päivä vuonna 1998 oli myös viimeinen tupakkateollisuudelle Pietarsaaressa. Muut tilat ovat kaupungin hallinnon ja eräiden museoiden käytössä. Rakennuksen kellotapuli on yksi tunnuskuva Pietarsaarelle.


Palokunnantalo. Torben Grut suunnitteli Pietarsaaren palokunnantalon. Rakennus valmistui vuonna 1912 ja muistuttaa paljon Tukholman stadionia (Stockholms Stadion) jonka Grut suunnitteli.


Kaupungin kirkko. Kaupungin ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1691 mutta se poltettiin Ison Vihan aikana marraskuussa 1714. Uusi kirkko rakennettiin vuonna 1731 samalle paikalle kuin edeltäjänsä, mutta koko on jonkin verran pienempi. Kirkon lattialautojen alle haudattiin kaupungin merkittäviä vaikuttajia ja myöhemmin myös kirkkoa ympäröivälle alueelle.


Pedersören kirkko. Tämä kivikirkko on rakennettu todennäköisesti 1400-luvulla. Sisäänkäynnin yläpuolella on vuosiluku 1250, mutta sitä ei ole voitu vahvistaa. Kirkko on saanut kokea kovia vuosien saatossa, kesäkuussa 1985 kirkko paloi ja kaikki puuosat, alttaritaulu ja 65 metriä korkea torni mukaan lukien tuhoutui. Uudelleeen rakentaminen aloitettiin pikaisesti ja kirkko avattiin uudelleen Adventin aikana 1986. Kirkko sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä Pietarsaaren keskustasta.


Skata. Skata säästyi suurpalossa noin 150 vuotta sitten. Se onkin säilynyt suurelta osin alkuperäisessä asussaan. Skata on maan suurimpia yhtenäisiä puutalokaupunkeja.


Tämä sivu päivitettiin 5. maaliskuuta 2006

© Christer Sandén 1997-2006